Home » Archives for Dr. Nafyad

Dr. Nafyad

Fedhii walqunnamtii saalaa dhabuu

Leave a Comment / Health Tips, Men's Health, Sexual Health, Women's Health /

Fedhii walqunnamtii saalaa dhabuu Wal qunnamtiin saalaa miira uumamaan namaaf kennameefi gaa’ela keenya bareechan keessaa tokkodha. Dubartoonni baay’een rakkoo hir’achuu fedhii wal-qunnamtii saalaa ykn wal qunnamtii saalaatti gammaduu dhabuu isaan mudata. Dubartiin tokko rakkoon akkasii ishee mudateera jechuuf wal-qunnamtii saalaa abbaa manaa ishee waliin raawwattutti gammachuu kan hin qabneefi fedhii saala abbaa manaa ishee guutuuf […]

Fedhii walqunnamtii saalaa dhabuu Read More »

Dhibeen Vaayirasii Tiruu namoota hedduu miidhaa jira

7 Comments / Health Tips, The Latest, Top Stories /

Dhibeen Vaayirasii Tiruu namoota hedduu miidhaa jira Dhukkubni tiruu kan” viral hepatitis” jedhamu gosoota vaayiresii shan (hepatitis A, hepatitis B, hepatitis C, hepatitis D fi hepatitis E virus) irraan kan nama qabu yoo ta’u, rakkoo tiruu yeroo dheeraa kan fidan hepatitis B fi C qofadha. Yeroo amma vaayiresiin sodaachisaa fi biyya keenya keessattis lubbuu hedduu

Dhibeen Vaayirasii Tiruu namoota hedduu miidhaa jira Read More »

Infeekshinii Kaleefi Afuuffee Fincaanii(Urinary tract infection)

Leave a Comment / General Health, Health Tips, Top Stories /

Infeekshinii Kaleefi Afuuffee Fincaanii(Urinary tract infection) Kaleen  keenya kutaa qaama keenyaa keessaa gara walakkeessa cinaacha keenya bitaafi mirgatti kan argamudha. Namni uumamaan kalee lama qaba. Garuu namoota baay’ee muraasa ta’anirratti uumamumaan namni kalee tokkoon dhalatu ykn kaleen isaa gadi bu’ee dhalatu jira. Kaleen keenya dhiiga onneerraa madduun gara kalee keenyaa deeman erga dhimbiibee /calalee booda

Infeekshinii Kaleefi Afuuffee Fincaanii(Urinary tract infection) Read More »

Qorichaa qaama saalaa kaasuu hedduminaan fayyadamuun yaaddeessaa tahaa dhufeera

Leave a Comment / Health Tips /

Qorichaa qaama saalaa kaasuu hedduminaan fayyadamuun yaaddeessaa tahaa dhufeera Yeroo amma kana qorichoota baayinaan biyya keenya keessaati gurguramaa jiru keessaa tokko qorichaa qaama saalaa dhiiraa laafe kaasu Vaayigiraa jedhamudha. Qorichi kun haala nama yaaddeessuun irra caalaatti dargaggoonni keenya hedduminaan fayyadamaa jiru. Mee waa’ee qorichaa kanaa waliin haa ilaallu Qorichii Vaayigiraa ykn Siildenaafil jedhamu kun ogeessa

Qorichaa qaama saalaa kaasuu hedduminaan fayyadamuun yaaddeessaa tahaa dhufeera Read More »

Faayiidaa maangoon fayyaa keenyaaf qabu

Leave a Comment / Child's Health, General Health, Health Tips, Nutrition /

Faayiidaa maangoon fayyaa keenyaaf qabu Akkuma beekamu dacheen Oromiyaa keenyaa laftishee baay’een kan maangoon uwwifamtedha. Namoonni baay’eenis maangoo soorachuuf akka salphaatti argachuu danda’u. Maangoon mootii ykn hangafa kuduraaf muduraa jedhamee beekama. Maangoon albuudota fi vitaminoota hedduus of keessaa waan qabuuf fayyaa fi ijaarsa qaama keenyaa keessatti qooda guddaa fudhata Faayidaawwan maangoo kunniinis: 1. Dhibee kaanserii

Faayiidaa maangoon fayyaa keenyaaf qabu Read More »

Infeekshinii Kalee fi Afuuffee Fincaanii

5 Comments / General Health /

Kaleen keenya kutaa qaama keenyaa keessaa gara walakkeessa cinaacha keenya bitaafi mirgatti kan argamudha. Namni uumamaan kalee lama qaba. Garuu namoota baay’ee muraasa ta’anirratti uumamumaan namni kalee tokkoon dhalatu ykn kaleen isaa gadi bu’ee dhalatu jira. Kaleen keenya dhiiga onneerraa madduun gara kalee keenyaa deeman erga dhimbiibee /calalee booda wantoota xuraa’aa qaama keenya keessa jiran

Infeekshinii Kalee fi Afuuffee Fincaanii Read More »

Obboleessakoon

Obboleessakoon gudeedamuun jireenyakoof gaa’elakoo diige

1 Comment / General Health, Health Tips, Mental Health, Sexual Health, The Latest, Top Stories /

Obboleessakoon gudeedamuun jireenyakoof gaa’elakoo diige Maatii isheef nama sadaffaadha. Guyyaa tokko bakka namni hin jirretti obboleessi ishee duubaan maree kuffisee gudeeduuf yaale. Erga uffata humnan irraa baasee, wal’aansoo fi cinninnaa hedduu booda injifattee jalaa baate. Wal’aansoon kun irra deddeebi’ee ishee mudannaan icciita ishee kana dhokfattee, adaada ishee bira teessee barachuu murteeffatte. Halkan dukkana ni sodaatti

Obboleessakoon gudeedamuun jireenyakoof gaa’elakoo diige Read More »

Rakkoo baay’ee turanii dhangalaasuu yeroo wal-qunnamtii saalaa dhiiraa(Delayed ejaculation)

Leave a Comment / Health Tips, Men's Health /

Akkuma beekamu yeroo wal qunnamtii saalaa yeroon inni sirrii(normal) dhiirri tokko sanyii dhiiraa(ispeermii) dhangalaasu daqiiqaa 1 fi isaa oli. Darbee darbee namoonni muraasni tasumaa kan hin dhagalaasne yoo jiraatan kaanimmoo walitti fuufinsan daqiiqaa 30 olii booda dhangalaasu. Kanaaf namni tokko tokko walitti fufiinsaan daqiiqaa 30 olii booda turee yoo dhangalaase rakkoo baay’ee turanii dhangalaasuu (delayed

Rakkoo baay’ee turanii dhangalaasuu yeroo wal-qunnamtii saalaa dhiiraa(Delayed ejaculation) Read More »

Rakkoorra baradhaa

Seenakoo kanarraa baradhaa

Leave a Comment / Health Tips, Mental Health, The Latest /

Leelliseen jedhama. lafan itti dhaladhee guddadhe bulchiinsa magaalaa Hoolataa ganda Galgal Kuyyuu keessa waggoota digdamii sadii oliif jiraadhee jira. Baroota kana keessatti bu’aa ba’ii jireenyaa, mucucoo abdii kutannaa fi ededa bahuuf ulfaatu heedduu tarkaanfadheera. Tarkaanfiwwan ani umurii kiyya kana keessatti rakkoolee na mudatan injifachuuf taasise dargaggoota akka kootiif akkasumas namoota akka koo rakkoo wal fakkaataa

Seenakoo kanarraa baradhaa Read More »

Rifeensa mata

Rifeensa keenya wantoota miidhaniif balleessan

1 Comment / General Health, Health Tips, The Latest /

Rifeensi namoota hedduu ni caccaba, ni harca’a, ni haphata, hooqsisa, dafee irraa dhuma, aarrii baasa akkasumas hin guddatu.  Mee maaltu kana nutti fida. Wantoota nuti guyyaa guyyaan goonu , nyaannu, fayyadamnuf dibannu tokko tokko utuu hin beekin rifeensa mataa keenyaarratti dhiibbaa garagaraa geessisu . Mee qabxiiwan 12 kanneen rakkoo kana nutti fidan waliin haa ilaallu

Rifeensa keenya wantoota miidhaniif balleessan Read More »

Scroll to Top